Indeksirahastojen edut ja kulut – Sijoittajan tärkeimmät tiedot
Indeksirahastojen edut ja kulut sijoitusmuotona
Indeksirahastot ovat nousseet suosituksi sijoitusmuodoksi niiden selkeiden etujen ansiosta. Ne tarjoavat yksinkertaisen tavan päästä mukaan markkinoiden kehitykseen ilman aktiivista salkunhoitoa.
Keskeisimmät indeksirahastojen edut:
- Läpinäkyvä hinnoittelu
- Markkinoiden keskimääräinen tuotto
- Helppo aloittaa pienelläkin summalla
- Yksinkertainen rakenne
Indeksirahastojen perusperiaate on seurata tiettyä markkinaindeksiä mahdollisimman tarkasti. Tämä automaattinen lähestymistapa pitää kulurakenteen kevyenä ja toiminnan läpinäkyvänä.
Kulurakenne koostuu tyypillisesti merkintä-, lunastus- ja hallinnointipalkkioista. Monet indeksirahastot ovat luopuneet merkintä- ja lunastuspalkkioista kokonaan, mikä tekee niistä erityisen houkuttelevan vaihtoehdon säännölliseen säästämiseen.
Samalla kun mietit pitkäaikaisen sijoittamisen vaihtoehtoja, kannattaa tutustua myös muihin rahoitusratkaisuihin. Esimerkiksi pikalainojen vertailu ja riskien ymmärtäminen on tärkeää kokonaisvaltaisen taloussuunnittelun kannalta.
Indeksirahastojen merkittävä etu on niiden skaalautuvuus – voit aloittaa pienellä summalla ja kasvattaa sijoituksiasi ajan myötä. Tämä tekee niistä erinomaisen välineen säännölliseen säästämiseen ja pitkäaikaiseen varallisuuden kasvattamiseen.
Miksi indeksirahastot ovat kustannustehokas vaihtoehto?
Indeksirahastojen kustannustehokkuus perustuu niiden yksinkertaiseen toimintamalliin. Kun rahasto seuraa automaattisesti valittua indeksiä, ei tarvita kallista analyytikkotiimiä tai aktiivista kaupankäyntiä.
Kustannustehokkuuden avaintekijät:
- Automatisoitu sijoitusprosessi
- Vähäinen henkilöstötarve
- Pienempi IT-infrastruktuuri
- Matalammat markkinointikulut
Kustannustehokkuus näkyy suoraan sijoittajan kukkarossa. Siinä missä aktiivisesti hoidetut rahastot voivat periä jopa 2-3% vuotuisia kuluja, indeksirahastojen kulut jäävät usein alle 0,5% vuodessa.
Tämä kulurakenne muistuttaa hieman sitä, miten lainan marginaali vaikuttaa kokonaiskustannuksiin – pieneltäkin tuntuvat erot kertautuvat ajan myötä merkittäviksi summiksi.
Suurten volyymien ansiosta indeksirahastot pystyvät jakamaan kiinteät kulunsa laajan sijoittajajoukon kesken. Tämä toimintamalli muistuttaa sitä, miten yritysvakuutusten kustannustehokkuus paranee, kun riskejä jaetaan suuremman joukon kesken.
Kustannustehokkuus korostuu erityisesti pitkällä aikavälillä, kun korkoa korolle -ilmiö toimii sijoittajan eduksi eikä sitä syödä korkeilla kuluilla. Tämä tekee indeksirahastoista erityisen houkuttelevan vaihtoehdon pitkäjänteiseen säästämiseen.
Indeksirahastojen hallinnointipalkkiot vertailussa
Hallinnointipalkkiot ovat merkittävin jatkuva kulu indeksirahastoissa. Suomessa toimivien indeksirahastojen hallinnointipalkkiot vaihtelevat tyypillisesti 0,1-0,5 prosentin välillä vuositasolla.
Tyypilliset hallinnointipalkkiot markkina-alueittain:
- Suomi ja Pohjoismaat: 0,2-0,4%
- Eurooppa: 0,1-0,3%
- Yhdysvallat: 0,05-0,2%
- Kehittyvät markkinat: 0,3-0,5%
Hallinnointipalkkio vähennetään suoraan rahaston arvosta päivittäin, joten sitä ei tarvitse maksaa erikseen. Tämä automatisoitu prosessi muistuttaa hieman sitä, miten vakuudettomien lainojen kuukausierät veloitetaan suoraan tililtä – kaikki hoituu automaattisesti.
Suurempi rahasto pystyy yleensä tarjoamaan pienemmät hallinnointipalkkiot, koska kiinteät kulut jakautuvat suuremmalle pääomalle. Tämä skaalautuvuus on yksi indeksirahastojen merkittävimmistä eduista.
Hallinnointipalkkioiden vertailussa on tärkeää huomioida myös rahaston tracking error, eli kuinka tarkasti rahasto seuraa kohdeindeksiään. Pieni hallinnointipalkkio ei yksin takaa parasta mahdollista tuottoa, jos rahaston indeksiseuranta on heikkoa.
Markkinoiden kilpailutilanne on johtanut hallinnointipalkkioiden laskuun viime vuosina, mikä on suoraan sijoittajan etu. Tämä trendi näyttää jatkuvan, kun uusia toimijoita tulee markkinoille.
Kaupankäyntikulujen minimointi indeksirahastoissa
Indeksirahastojen yksi merkittävimmistä eduista on niiden matala kaupankäyntiaktiivisuus. Kun rahasto seuraa indeksiä, kauppaa käydään tyypillisesti vain silloin, kun indeksin koostumus muuttuu tai rahastoon tulee uusia merkintöjä tai lunastuksia.
Kaupankäyntikulujen minimoinnin keinot:
- Optimoitu indeksin seuranta
- Tehokas merkintöjen ja lunastusten käsittely
- Kaupankäynnin ajoitus indeksimuutosten yhteydessä
Rahastonhoitajat käyttävät erilaisia tekniikoita minimoidakseen kaupankäyntikuluja. Yksi yleinen tapa on niin sanottu nettoutus, jossa rahastoon tulevat merkinnät ja lunastukset pyritään kuittaamaan keskenään ilman tarvetta käydä kauppaa markkinoilla.
Indeksirahastojen kaupankäyntikulut heijastuvat suoraan rahaston tracking differentiaaliin, eli siihen kuinka hyvin rahasto pystyy seuraamaan vertailuindeksiään. Mitä pienemmät kaupankäyntikulut, sitä tarkemmin rahasto voi seurata indeksiä.
Suuret indeksirahastot hyötyvät mittakaavaeduista myös kaupankäynnissä. Ne voivat neuvotella edullisemmat välityspalkkiot ja hyödyntää tehokkaampia kaupankäyntijärjestelmiä.
Huomioitavaa kaupankäyntikuluissa:
- Spread-kustannukset markkinoilla
- Välittäjien palkkiot
- Markkinoiden likviditeetti
Kaupankäyntikulujen minimointi on jatkuva prosessi, jossa rahastonhoitajat tasapainoilevat tarkan indeksiseurannan ja kustannustehokkuuden välillä. Tämä näkyy sijoittajalle parempana nettotuottona pitkällä aikavälillä.
Indeksirahastojen verotusedut pitkäaikaisessa sijoittamisessa
Indeksirahastojen verotuksellinen tehokkuus perustuu niiden passiiviseen sijoitusstrategiaan. Kun kaupankäynti on vähäistä, myös verotettavaa myyntivoittoa syntyy harvemmin.
Indeksirahastojen keskeiset verotusedut:
- Luovutusvoittojen verotus lykkääntyy
- Osingot sijoitetaan automaattisesti uudelleen
- Rahaston sisäiset kaupat verovapaita
Rahaston sisällä tapahtuvat osakkeiden myynnit ja ostot eivät realisoi veroseuraamuksia sijoittajalle. Tämä mahdollistaa tehokkaan pitkäaikaisen pääoman kasvun korkoa korolle -ilmiön avulla.
Kasvuosuuksissa osingot sijoitetaan automaattisesti takaisin rahastoon ilman välitöntä verovaikutusta. Tämä tehostaa pitkäaikaista tuottoa merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa osingot maksettaisiin ulos ja verotettaisiin vuosittain.
Verosuunnittelun mahdollisuudet:
- Lunastusten jaksottaminen eri verovuosille
- Mahdollisuus hyödyntää hankintameno-olettamaa
- Tappioiden vähentäminen muista luovutusvoitoista
Pitkäaikaisessa sijoittamisessa voit hyödyntää 40 prosentin hankintameno-olettamaa, kun omistusaika ylittää 10 vuotta. Tämä voi merkittävästi pienentää verotettavaa tuloa lunastuksen yhteydessä.
Indeksirahastojen matala vaihtuvuus tukee verosuunnittelua, sillä voit itse päättää milloin realisoit voittoja. Tämä antaa mahdollisuuden optimoida verotusta omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.
Passiivisen sijoitusstrategian hyödyt indeksirahastoissa
Passiivinen sijoitusstrategia indeksirahastojen kautta tarjoaa monia etuja, jotka tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti pitkäaikaiselle sijoittajalle. Strategian ydinajatus on yksinkertainen: sen sijaan että yrittäisit voittaa markkinat, tyydyt markkinoiden keskimääräiseen tuottoon.
Passiivisen strategian keskeiset vahvuudet:
- Ajankäytön tehokkuus
- Tunteiden vaikutuksen minimointi
- Strategian johdonmukaisuus
- Ennustettavuus
Yksi merkittävimmistä eduista on ajankäytön vapautuminen. Sinun ei tarvitse seurata markkinauutisia päivittäin tai analysoida yksittäisiä yhtiöitä. Tämä säästää aikaa muihin elämän tärkeisiin asioihin.
Passiivinen strategia auttaa välttämään yleisimpiä sijoittajan sudenkuoppia. Kun sijoitat säännöllisesti indeksirahastoihin, markkinoiden ajoittamisen houkutus vähenee. Et myöskään sorru helposti ylireagoimaan markkinoiden heilahteluihin.
Esimerkki: Jos sijoitat kuukausittain saman summan indeksirahastoon, ostat automaattisesti enemmän osuuksia kurssien ollessa alhaalla ja vähemmän kurssien ollessa korkealla. Tämä keskihintaostaminen (dollar-cost averaging) toimii tehokkaasti markkinoiden heilahteluja vastaan.
Passiivinen strategia tukee myös pitkäjänteistä sijoittamista. Kun olet valinnut sopivan indeksirahaston, voit keskittyä säännölliseen säästämiseen ilman jatkuvaa tarvetta kyseenalaistaa valintojasi tai tehdä muutoksia strategiaasi.
Strategian yksinkertaisuus tekee siitä myös helposti skaalautuvan. Voit aloittaa pienillä summilla ja kasvattaa sijoituksiasi ajan myötä ilman, että strategiaa tarvitsee muuttaa.
Passiivisen strategian psykologiset edut:
- Vähemmän stressiä markkinaliikkeistä
- Selkeät päätöksentekokriteerit
- Parempi yöuni
- Helpompi sitoutuminen pitkään aikahorisonttiin
Passiivinen strategia sopii erityisen hyvin kiireisille ihmisille, jotka haluavat vaurastua pitkällä aikavälillä ilman jatkuvaa markkinoiden seuraamista. Se tarjoaa selkeän ja johdonmukaisen tavan rakentaa varallisuutta ajan myötä.
Indeksirahastojen hajautushyödyt yhdellä sijoituksella
Indeksirahastot tarjoavat automaattisen hajautuksen yhdellä sijoituksella. Kun sijoitat indeksirahastoon, saat välittömästi osuuden kymmenistä tai jopa sadoista yrityksistä indeksin koostumuksen mukaisesti.
Hajautushyödyt käytännössä:
- Maantieteellinen hajautus eri markkinoille
- Toimialakohtainen riskien jakautuminen
- Eri kokoisiin yrityksiin sijoittaminen
- Valuuttariskien tasaantuminen
Laaja hajautus pienentää yksittäiseen yritykseen liittyvää riskiä merkittävästi. Jos yksi indeksin yhtiöistä menestyy heikosti, muiden yhtiöiden positiivinen kehitys tasapainottaa kokonaisuutta.
Esimerkki: Globaali indeksirahasto voi sisältää yli 1500 yritystä yli 20 maasta. Näin yksittäisen maan talouden tai toimialan haasteet eivät merkittävästi vaikuta kokonaistuottoon.
Indeksirahastot mukautuvat automaattisesti markkinoiden muutoksiin. Kun indeksin koostumus muuttuu, rahasto päivittää sijoituksensa vastaavasti ilman että sinun tarvitsee tehdä mitään.
Kustannustehokas hajautus on indeksirahastojen merkittävä etu. Saat saman hajautuksen huomattavasti edullisemmin kuin jos ostaisit jokaisen indeksin osakkeen erikseen.
Hajautuksen tasot indeksirahastoissa:
- Suuret, keskisuuret ja pienet yhtiöt
- Kasvuyhtiöt ja arvoyhtiöt
- Kehittyneet ja kehittyvät markkinat
- Eri valuutta-alueet
Indeksirahastojen kautta voit helposti rakentaa kansainvälisen sijoitussalkun. Markkinoilta löytyy rahastoja, jotka seuraavat niin globaaleja, alueellisia kuin maakohtaisiakin indeksejä.
Hajautushyödyt korostuvat erityisesti pitkällä aikavälillä, kun markkinoiden heilahtelut tasoittuvat ja kokonaistuotto lähenee markkinoiden keskimääräistä tuottoa.
Rahastoyhtiöiden perimät lisäkulut indeksirahastoissa
Hallinnointipalkkion lisäksi indeksirahastoihin liittyy muitakin kuluja, jotka rahastoyhtiöt perivät toiminnan ylläpitämiseksi. Nämä lisäkulut voivat vaihdella merkittävästi eri rahastoyhtiöiden välillä.
Tyypillisimmät lisäkulut:
- Säilytyspalkkiot
- Kaupankäyntipalkkiot
- Tilinhoitomaksut
- Raportointikulut
Säilytyspalkkio on yleinen lisäkulu, joka menee rahaston omaisuuden säilyttämiseen. Se vaihtelee tyypillisesti 0,02-0,1% välillä vuositasolla ja veloitetaan suoraan rahaston arvosta.
Rahastoyhtiöt voivat periä myös erillisiä palkkioita raportoinnista ja tilinhoidosta. Nämä kulut ovat usein kiinteitä summia ja voivat vaihdella merkittävästi eri yhtiöiden välillä.
Huomio: Jotkin rahastoyhtiöt sisällyttävät kaikki kulut hallinnointipalkkioon, toiset taas erittelevät ne. Vertailussa kannattaa tarkastella kokonaiskuluja (TER), ei vain yksittäisiä palkkioita.
Indeksirahastojen juoksevat kulut voivat sisältää myös lisenssimaksuja indeksin tarjoajalle. Nämä maksut vaihtelevat indeksin mukaan ja voivat olla merkittävä osa rahaston kokonaiskuluja.
Valuuttakaupankäynnistä aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä lisäkulu erityisesti kansainvälisiin indekseihin sijoittavissa rahastoissa. Nämä kulut eivät välttämättä näy suoraan palkkioissa, mutta vaikuttavat rahaston tuottoon.
Lisäkulujen minimointikeinot:
- Suosi rahastoja, joilla on läpinäkyvä kulurakenne
- Vertaile eri rahastoyhtiöiden kokonaiskuluja
- Kiinnitä huomiota piileviin kuluihin
Markkinapaikkakulut ja selvityskulut ovat myös osa indeksirahastojen kulurakenetta. Nämä kulut syntyvät, kun rahasto käy kauppaa indeksin mukaisesti tai kun sijoittajien merkinnät ja lunastukset aiheuttavat kaupankäyntitarvetta.
Indeksirahastojen tuotto-odotus suhteessa kuluihin
Indeksirahastojen tuotto-odotus kytkeytyy suoraan niiden kuluihin. Mitä pienemmät kulut, sitä suurempi osa markkinoiden tuotosta päätyy sijoittajan taskuun. Tämä yhtälö on yksinkertainen mutta merkittävä.
Tuotto-odotukseen vaikuttavat tekijät:
- Markkinoiden yleinen tuottotaso
- Rahaston vuotuiset kulut
- Tracking error suhteessa indeksiin
- Sijoitushorisontin pituus
Pitkällä aikavälillä pienikin ero kuluissa voi muodostua merkittäväksi. Jos markkinoiden keskimääräinen vuosituotto on 7% ja rahaston kulut 0,5%, sijoittajalle jää 6,5% vuosituotto. Vastaavasti 0,2% kuluilla tuotto olisi 6,8%.
Esimerkkilaskelma: 10 000 euron sijoitus 20 vuoden ajalla:
– 6,5% tuotolla: 34 719 €
– 6,8% tuotolla: 37 114 €
Ero: 2 395 € pelkästään 0,3 prosenttiyksikön kuluerosta.
Tuotto-odotusta tarkasteltaessa on huomioitava myös rahaston kyky seurata indeksiään tarkasti. Tehokas indeksiseuranta minimoi tracking errorin ja varmistaa, että sijoittaja saa indeksin mukaisen tuoton vähennettynä kuluilla.
Markkinoiden tuotto-odotus vaihtelee eri omaisuusluokkien ja maantieteellisten alueiden välillä. Indeksirahasto tarjoaa tämän tuoton vähennettynä kuluilla, mikä tekee siitä läpinäkyvän sijoitusvaihtoehdon.
Tuotto-odotuksen optimointi:
- Valitse rahasto, jonka kulut ovat kilpailukykyiset
- Huomioi rahaston koko ja likviditeetti
- Tarkista historiallinen tracking error
- Arvioi sijoitushorisonttisi realistisesti
Indeksirahastojen tuotto-odotus on erityisen kilpailukykyinen pitkällä aikavälillä, kun korkoa korolle -ilmiö pääsee vaikuttamaan täydellä teholla. Matalat kulut varmistavat, että mahdollisimman suuri osa tästä tehosta päätyy sijoittajan hyödyksi.
Näin vertailet indeksirahastojen kokonaiskuluja
Indeksirahastojen kokonaiskulujen vertailu vaatii systemaattista lähestymistapaa. TER-luku (Total Expense Ratio) on tärkein yksittäinen mittari, mutta se ei kerro koko totuutta rahaston kustannuksista.
Vertailun tärkeimmät osa-alueet:
- TER-luku (kokonaiskustannussuhde)
- Kaupankäynnin kiertonopeus
- Merkintä- ja lunastuspalkkiot
- Spread-kustannukset
Kokonaiskulujen vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota rahaston kokoon. Suuremmilla rahastoilla on yleensä paremmat edellytykset tarjota matalampia kuluja mittakaavaetujen ansiosta.
Vertailussa keskeistä on myös tarkastella rahaston kiertonopeutta. Korkea kiertonopeus voi indikoida piileviä kaupankäyntikuluja, jotka eivät näy suoraan TER-luvussa.
Vertailutyökalu: Laske rahaston todelliset kulut lisäämällä TER-lukuun puolet kiertonopeudesta prosentteina. Esimerkiksi jos TER on 0,2% ja kiertonopeus 20%, lisäkulut ovat noin 0,1%, jolloin todelliset vuosikulut ovat 0,3%.
Kuten asuntolainan vakuuksien vertailussa, myös indeksirahastojen kohdalla on tärkeää ymmärtää kokonaiskustannusrakenne perusteellisesti ennen päätöksentekoa.
Vertailun muistilista:
- Tarkista rahaston minimimerkintä
- Vertaa tracking differentiaaleja
- Huomioi rahaston koko ja historia
- Tarkasta veloitustapa ja -ajankohdat
Tracking differentiaalin seuraaminen on erityisen tärkeää, sillä se kertoo rahaston todellisesta tehokkuudesta suhteessa vertailuindeksiin. Negatiivinen tracking differentiaali voi paljastaa piileviä kuluja tai tehotonta indeksin seurantaa.
Kokonaiskulujen vertailussa on myös huomioitava mahdolliset palkkioalennukset pitkäaikaiselle tai suurelle sijoittajalle. Nämä voivat merkittävästi vaikuttaa lopullisiin sijoituskustannuksiin.
Yhteenveto ja pääpointit
Indeksirahastot tarjoavat kustannustehokkaan tavan sijoittaa laajasti markkinoille. Matalat kulut ja passiivinen sijoitusstrategia tekevät niistä houkuttelevan vaihtoehdon pitkäjänteiseen säästämiseen. Hajautus tulee automaattisesti indeksin mukana, eikä sinun tarvitse seurata markkinoita aktiivisesti.
Plussat
- Matalat hallinnointikulut
- Laaja automaattinen hajautus
- Helppohoitoisuus
- Läpinäkyvä hinnoittelu
Miinukset
- Ei mahdollisuutta ylittää markkinatuottoa
- Seuraa indeksiä myös laskumarkkinassa
- Ei mahdollisuutta vaikuttaa yksittäisiin sijoituskohteisiin
Indeksirahastojen ominaisuudet ja kustannusrakenne
Indeksirahastot ovat nousseet sijoittajien suosioon yksinkertaisuutensa ja kustannustehokkuutensa ansiosta. Ne tarjoavat helpon tavan hajauttaa sijoituksia ja seurata markkinoiden kehitystä. Passiivisena sijoitusmuotona indeksirahastot sopivat erityisesti pitkäjänteiseen sijoittamiseen.Ominaisuus | Edut | Tyypilliset kulut | Sijoittajan huomiot |
---|---|---|---|
Hallinnointipalkkiot | Matalat kulut verrattuna aktiivisiin rahastoihin | 0,1-0,5% vuodessa | Pienet kulut mahdollistavat paremman tuoton pitkällä aikavälillä |
Kaupankäyntikulut | Vähäinen kaupankäynti pienentää kuluja | Sisältyvät yleensä hallinnointipalkkioon | Harvempi kaupankäynti vähentää verovaikutuksia |
Hajautus | Automaattinen hajautus indeksin mukaisesti | Ei lisäkuluja hajautuksesta | Laaja hajautus pienelläkin sijoitussummalla |
Läpinäkyvyys | Selkeä sijoitusstrategia | Ei piilokuluja | Helppo seurata mihin rahasi sijoitetaan |
Usein kysytyt kysymykset
Miten indeksirahaston TER-luku eroaa hallinnointipalkkiosta?
TER-luku eli kokonaiskustannussuhde sisältää kaikki rahaston juoksevat kulut, mukaan lukien hallinnointipalkkion sekä kaupankäyntikulut ja muut toiminnalliset kustannukset. Hallinnointipalkkio on vain yksi osa TER-lukua ja kattaa ainoastaan rahaston hallinnoinnista perittävät maksut.
Miksi tracking differential on tärkeämpi mittari kuin pelkkä kulusuhde?
Tracking differential mittaa indeksin seurannan todellista tehokkuutta huomioiden kaikki piilevät kulut, kaupankäyntikulut ja rahaston hallinnoinnista syntyvät kustannukset, kun taas pelkkä kulusuhde kertoo vain rahaston ilmoitetut hallinnointipalkkiot. Tracking differential paljastaa siis rahaston todelliset kustannukset ja suoriutumisen suhteessa vertailuindeksiin.
Paljonko kiertonopeus vaikuttaa indeksirahaston todellisiin kuluihin?
Rahaston korkea kiertonopeus nostaa kaupankäyntikuluja, jotka voivat lisätä vuosikuluja merkittävästi ilmoitetun hallinnointipalkkion päälle. Nämä piilevät kustannukset voivat tyypillisesti olla 0,1-0,3 prosenttiyksikköä rahaston kokonaiskuluista.
Miten rahaston koko vaikuttaa sen kuluihin ja tehokkuuteen?
Rahaston koko vaikuttaa merkittävästi sen kustannustehokkuuteen mittakaavaetujen kautta, sillä suuremmat rahastot voivat jakaa kiinteät kulut laajemmalle sijoittajajoukolle. Isommilla rahastoilla on myös paremmat neuvotteluasemat kaupankäyntikuluissa ja muissa operatiivisissa kustannuksissa.
Kuinka indeksirahaston spread-kustannukset lasketaan?
Spread-kustannukset lasketaan rahaston osto- ja myyntihinnan eron perusteella, ja ne kuvastavat kaupankäyntikuluja sekä rahaston likviditeettiä markkinoilla. Spread ilmoitetaan tyypillisesti prosentteina ja se lasketaan vähentämällä myyntihinnasta ostohinta ja jakamalla erotus ostohinnalla.
Milloin indeksirahaston merkintä- ja lunastuspalkkiot kannattaa maksaa?
Merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio kannattaa maksaa silloin, kun sijoitushorisontti on pitkä ja teet isomman kertasijoituksen kerralla – näin kulujen suhteellinen osuus jää pienemmäksi tuotto-odotukseen nähden.
Miten valuuttakaupankäynnin kulut vaikuttavat kansainvälisiin indeksirahastoihin?
Valuuttakaupankäynti kansainvälisissä indekseissä aiheuttaa ylimääräisiä kuluja vaihtokurssien kautta, mikä voi syödä sijoitusten tuottoa. Valuuttariski vaikuttaa suoraan rahaston arvonkehitykseen, sillä vaihtokurssikulut syntyvät sekä ostettaessa että myytäessä ulkomaisia osakkeita.