Rahastosijoittamisen perusteet – Aloita sijoittaminen rahastoihin
Rahastosijoittamisen perusteet
Rahastosijoittaminen on yksi suosituimmista tavoista aloittaa sijoittaminen. Se tarjoaa helpon väylän päästä mukaan sijoitusmarkkinoille ilman, että tarvitsee olla rahoitusalan ammattilainen.
Rahastosijoittamisen kolme keskeisintä etua:
- Ammattilaiset hoitavat sijoituksiasi puolestasi
- Pääset mukaan pienelläkin summalla
- Sijoituksesi hajautuvat automaattisesti
Rahastosijoittamisen idea on yksinkertainen: sijoittajat yhdistävät varansa yhteiseen "koriin", jota ammattilaiset hallinnoivat. Tämä mahdollistaa tehokkaan sijoittamisen myös pienemmillä summilla.
Rahastosijoittaminen sopii erityisen hyvin säännölliseen säästämiseen. Voit aloittaa vaikka 50 eurolla kuukaudessa ja kasvattaa summaa myöhemmin. Tällainen kuukausisäästäminen auttaa tasaamaan markkinoiden heilahteluja.
Aloitteleva sijoittaja
- Helppo aloitus
- Ammattilaisten tuki
- Pienemmät riskit
Kokenut sijoittaja
- Tehokas hajautus
- Ajansäästö
- Kansainväliset markkinat
Rahastosijoittamisen yksi merkittävimmistä eduista on pääsy sellaisille markkinoille ja sijoituskohteisiin, joihin yksityissijoittajan olisi muuten vaikea sijoittaa. Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden osakkeet tai yrityslainat ovat helposti saavutettavissa rahastojen kautta.
Rahastosijoittaminen tarjoaa myös ammattimaisen salkunhoidon. Rahastonhoitajat seuraavat markkinoita jatkuvasti ja tekevät sijoituspäätöksiä markkinatilanteen mukaan. Tämä säästää omaa aikaasi ja vaivannäköäsi.
Muista: Rahastosijoittaminen ei vaadi jatkuvaa markkinoiden seuraamista. Voit keskittyä omaan elämääsi ja antaa ammattilaisten hoitaa sijoituksiasi.
Mikä on sijoitusrahasto ja miten se toimii
Sijoitusrahasto on kuin suuri yhteinen sijoituskassa, johon kerätään useiden sijoittajien varat. Nämä varat sijoitetaan edelleen erilaisiin arvopapereihin, kuten osakkeisiin tai korkotuotteisiin.
Sijoitusrahaston perusperiaate:
Rahasto jaetaan samansuuruisiin rahasto-osuuksiin, joita sijoittajat voivat ostaa. Osuuksien arvo määräytyy rahaston sijoitusten yhteenlasketun arvon perusteella.
Rahastoyhtiö vastaa rahaston hallinnoinnista ja sijoituspäätöksistä. Sijoittajana omistat osuuden rahastosta, mutta et suoraan sen sisältämiä arvopapereita. Tämä tekee kaupankäynnistä ja hallinnoinnista yksinkertaista.
Rahaston toimijat
- Rahastoyhtiö
- Salkunhoitajat
- Säilytysyhteisö
Sijoittajan rooli
- Osuuksien merkintä
- Tuoton seuranta
- Lunastuspäätökset
Rahasto-osuuksien arvo lasketaan joka pankkipäivä. Tätä kutsutaan rahaston arvonlaskennaksi. Osuuden arvo määräytyy jakamalla rahaston markkina-arvo liikkeellä olevien osuuksien lukumäärällä.
Kun haluat sijoittaa rahastoon, teet merkinnän eli ostat rahasto-osuuksia. Vastaavasti kun haluat myydä osuuksiasi, teet lunastuksen. Nämä toimenpiteet tapahtuvat aina kyseisen päivän arvoon.
Huomio: Rahasto-osuuksia voi yleensä ostaa ja myydä jokaisena pankkipäivänä, mikä tekee rahastosijoittamisesta joustavaa.
Eri rahastotyypit sijoittajan näkökulmasta
Rahastotyyppejä on useita, ja jokaisella on omat erityispiirteensä. Tutustutaan nyt yleisimpiin rahastotyyppeihin ja siihen, millaiselle sijoittajalle mikäkin tyyppi sopii parhaiten.
Osakerahastot
Osakerahastot sijoittavat pääasiassa pörssiyhtiöiden osakkeisiin. Ne voivat keskittyä esimerkiksi:
- Tiettyyn maantieteelliseen alueeseen
- Toimialaan (kuten teknologia tai terveydenhuolto)
- Yhtiöiden kokoluokkaan
Korkorahastot puolestaan sijoittavat varansa korkotuotteisiin. Lyhyen koron rahastot sopivat lyhytaikaiseen säästämiseen, kun taas pitkän koron rahastot tarjoavat mahdollisuuden parempaan tuottoon pidemmällä aikavälillä.
Yhdistelmärahastot
Yhdistävät osake- ja korkosijoituksia. Painotukset vaihtelevat markkinatilanteen mukaan. Sopivat erityisesti aloittelevalle sijoittajalle.
Indeksirahastot
Seuraavat tiettyä markkinaindeksiä. Tarjoavat laajan hajautuksen ja yleensä matalammat kulut kuin aktiivisesti hoidetut rahastot.
ETF-rahastot ovat pörssinoteerattuja rahastoja, joilla käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. Ne voivat seurata indeksiä tai keskittyä tiettyyn toimialaan tai raaka-aineeseen.
Erikoisrahastot kuten hedge-rahastot, kiinteistörahastot ja raaka-ainerahastot tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa erikoistuneempiin kohteisiin. Nämä sopivat kokeneemmille sijoittajille, jotka hakevat portfolioonsa lisämonipuolisuutta.
Rahastomarkkinoilta löytyy myös vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä rahastoja, jotka huomioivat ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotekijät sijoituspäätöksissään.
Rahastotyypin valinnassa huomioitavaa:
- Sijoitusaika ja tavoitteet
- Riskinsietokyky
- Markkinatilanne
- Sijoitettava summa
Rahastojen kulut ja niiden vaikutus tuottoon
Rahastosijoittamisessa kulut ovat merkittävä tekijä, joka vaikuttaa pitkän aikavälin tuottoihin. Pienetkin erot vuosittaisissa kuluissa voivat kumuloitua merkittäviksi summiksi vuosien mittaan.
Tyypillisimmät rahastokulut:
- Hallinnointipalkkio (0,1-3% vuodessa)
- Merkintäpalkkio (0-3% sijoitettavasta summasta)
- Lunastuspalkkio (0-2% lunastettavasta summasta)
- Säilytyspalkkio (sisältyy usein hallinnointipalkkioon)
Aktiivisesti hoidettujen rahastojen kulut ovat tyypillisesti korkeammat kuin passiivisten indeksirahastojen. Tämä johtuu siitä, että aktiivinen salkunhoito vaatii enemmän resursseja ja asiantuntemusta.
Aktiiviset rahastot
- Korkeammat kulut
- Tavoitteena voittaa vertailuindeksi
- Aktiivinen kaupankäynti
Passiiviset rahastot
- Matalammat kulut
- Seuraa indeksiä
- Vähäinen kaupankäynti
Juoksevat kulut (TER, Total Expense Ratio) kertovat rahaston kokonaiskulut vuositasolla. Tähän lukuun sisältyvät kaikki säännölliset hallinnointi- ja säilytyskulut, mutta ei kaupankäyntikuluja.
Esimerkki kulujen vaikutuksesta:
10 000 euron sijoitus, vuosituotto 7%
0,5% kulut: 20 vuoden päästä 35 241 €
2,0% kulut: 20 vuoden päästä 27 684 €
Ero: 7 557 € (27% vähemmän)
Rahastojen kaupankäyntikulut syntyvät, kun rahasto ostaa ja myy arvopapereita. Nämä kulut eivät näy suoraan juoksevissa kuluissa, mutta vaikuttavat rahaston tuottoon. Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa kaupankäyntikulut ovat tyypillisesti korkeammat.
Kulujen merkitys korostuu erityisesti matalan tuoton markkinaympäristössä. Siksi on tärkeää vertailla eri rahastojen kulurakenteita ja valita omiin tavoitteisiin sopiva vaihtoehto.
Rahastosijoittamisen aloittaminen käytännössä
Rahastosijoittamisen aloittaminen on suoraviivaista. Avaat ensin arvo-osuustilin ja rahastosijoitustilin valitsemassasi pankissa tai sijoituspalvelussa. Tämän jälkeen voit aloittaa rahastosijoittamisen joko kertasijoituksella tai kuukausisäästämisellä.
Aloittamisen vaiheet:
- Avaa arvo-osuustili ja rahastosijoitustili
- Valitse sopiva rahasto tai rahastot
- Päätä sijoitettava summa ja aikataulu
- Tee ensimmäinen merkintä verkkopalvelussa
Kun olet valinnut sopivan palveluntarjoajan, voit avata tilit suoraan verkkopalvelussa. Tunnistautumiseen tarvitset pankkitunnukset. Samalla allekirjoitat tarvittavat sopimukset sähköisesti.
Verkkopalveluissa on usein kätevät työkalut rahastojen selailuun ja vertailuun. Sieltä löydät myös rahastojen avaintietoesitteet, jotka kannattaa lukea huolellisesti ennen sijoituspäätöstä.
Kertasijoitus
- Suurempi summa kerralla
- Pääset heti markkinoille
- Vähemmän merkintäkuluja
Kuukausisäästäminen
- Säännöllinen säästösumma
- Ajallinen hajauttaminen
- Joustava tapa aloittaa
Rahastojen merkinnät ja lunastukset hoituvat kätevästi verkkopalvelussa. Merkinnän yhteydessä valitset haluamasi summan ja rahastot. Rahat siirtyvät automaattisesti pankkitililtäsi ja muuntuvat rahasto-osuuksiksi.
Samalla tavalla kuin startup-yritysten joukkorahoituskampanjat, myös rahastosijoittaminen mahdollistaa sijoittamisen aloittamisen pienelläkin summalla.
Vinkki: Aloita tutustumalla muutamaan perusrahastoon ja laajenna sijoituksiasi vähitellen. Näin saat kokemusta ja varmuutta sijoittamiseen.
Hajautuksen merkitys rahastosijoittamisessa
Hajautus on rahastosijoittamisen kulmakivi. Se tarkoittaa sijoitusten jakamista useisiin eri kohteisiin, mikä tapahtuu rahastoissa automaattisesti. Yksittäisellä rahastolla voi olla omistuksessaan jopa satoja eri sijoituskohteita.
Hajautuksen tasot rahastosijoittamisessa:
- Maantieteellinen hajautus eri markkinoille
- Toimialakohtainen hajautus eri sektoreille
- Ajallinen hajautus eri ajankohtiin
- Omaisuuslajikohtainen hajautus eri sijoitusinstrumentteihin
Rahastojen kautta pääset käsiksi sellaisiin markkinoihin ja sijoituskohteisiin, joihin suora sijoittaminen olisi hankalaa tai mahdotonta. Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden osakkeisiin tai yrityslainoihin sijoittaminen onnistuu vaivattomasti.
Maantieteellinen hajautus
- Suojaa maakohtaisilta riskeiltä
- Tasaa taloussyklien vaikutusta
- Tarjoaa kasvumahdollisuuksia
Toimialahajautus
- Vähentää toimialariskiä
- Tasapainottaa suhdannevaihteluita
- Monipuolistaa tuottolähteitä
Rahastot tarjoavat tehokkaan hajautuksen myös pienemmillä sijoitussummilla. Kun sijoitat esimerkiksi 100 euroa globaaliin osakerahastoon, rahasi hajautuvat satoihin yrityksiin ympäri maailmaa.
Käytännön esimerkki: Globaali osakerahasto voi sisältää osuuksia yli 1000 yrityksestä eri puolilta maailmaa. Näin yksittäisen yrityksen tai markkina-alueen ongelmat eivät heiluta koko sijoitussalkkua merkittävästi.
Ajallinen hajautus toteutuu parhaiten kuukausisäästämisen kautta. Säännöllinen sijoittaminen tasaa markkinoiden heilahteluja ja vähentää ajoitusriskiä. Näin et ole riippuvainen yksittäisen ostohetken kurssitasosta.
Omaisuuslajikohtainen hajautus onnistuu helposti yhdistelmärahastojen kautta tai hajauttamalla sijoituksia eri rahastoihin. Tämä auttaa tasapainottamaan salkun riskitasoa ja tuotto-odotusta.
Rahastosäästämisen strategiat ja tavoitteet
Rahastosäästämisen strategian valinta lähtee liikkeelle henkilökohtaisista tavoitteistasi. Strategia määrittää, miten järjestelmällisesti etenet kohti päämäärääsi.
Yleisimmät rahastosäästämisen tavoitteet:
- Eläkepäivien täydentäminen
- Asunnon käsirahan säästäminen
- Varallisuuden kasvattaminen pitkällä aikavälillä
- Lasten tulevaisuuden turvaaminen
Strategian valinnassa keskeistä on sijoitushorisontti eli aika, jonka aiot pitää rahojasi sijoitettuna. Pidempi aikajänne mahdollistaa korkeamman riskitason ja potentiaalisesti paremmat tuotot.
Lyhyen aikavälin strategia
- 1-3 vuotta
- Painotus korkorahastoissa
- Maltillinen tuotto-odotus
Pitkän aikavälin strategia
- Yli 5 vuotta
- Painotus osakerahastoissa
- Korkeampi tuottopotentiaali
Portfolion rakentamisessa voit hyödyntää erilaisia sijoitustyylejä. Value-strategia keskittyy aliarvostettuihin kohteisiin, kun taas kasvustrategia painottaa nopeasti kasvavia yhtiöitä.
Esimerkkistrategia: 75% globaaleihin osakerahastoihin, 15% kehittyvien markkinoiden rahastoihin ja 10% korkorahastoihin. Tämä sopii pitkäjänteiseen säästämiseen.
Tavoitteiden saavuttamisessa auttaa säännöllinen seuranta ja strategian päivittäminen elämäntilanteen muuttuessa. Hyvä strategia joustaa tarvittaessa, mutta pitää sinut kurinalaisena markkinoiden heilahteluissa.
Strategian toteuttamisen kulmakivet:
- Määritä selkeät tavoitteet
- Valitse sopiva aikajänne
- Päätä säästösumma
- Valitse rahastoyhdistelmä
- Sitoudu suunnitelmaan
Muista, että paraskaan strategia ei toimi, jos et pysy siinä. Siksi on tärkeää valita strategia, joka sopii omaan elämäntilanteeseesi ja riskinsietokykyysi.
Rahastojen vertailu ja valintakriteerit
Sopivan rahaston valinta vaatii systemaattista vertailua. Tärkeintä on löytää rahasto, joka vastaa omia sijoitustavoitteitasi ja sopii sijoitusstrategiaasi.
Keskeiset vertailukriteerit:
- Historiallinen tuotto suhteessa vertailuindeksiin
- Tracking error (poikkeama vertailuindeksistä)
- Sharpen luku (riskikorjattu tuotto)
- Juoksevat kulut ja muut kustannukset
- Rahaston koko ja likviditeetti
Vertailuindeksin valinta on rahastosijoittamisen kulmakivi. Aivan kuten kulutusluottojen vertailussa korko on keskeinen mittari, rahastoissa vertailuindeksi kertoo, miten rahasto on menestynyt suhteessa markkinaan.
Aktiivisen rahaston valinta
- Salkunhoitajan kokemus
- Aktiiviosuus (active share)
- Sijoitusfilosofian selkeys
Passiivisen rahaston valinta
- Seurantavirheen pienuus
- Kulurakenne
- Rahaston koko
Rahastojen vertailussa kannattaa hyödyntää rahastovertailupalveluita ja avaintietoesitteitä. Sijoituspäätöstä tehdessä voit miettiä myös opintolainan sijoittamista rahastoihin pitkällä tähtäimellä.
Valintakriteerien tärkeysjärjestys:
- Sijoituspolitiikan sopivuus omiin tavoitteisiin
- Kulurakenne ja sen vaikutus tuottoon
- Historiallinen menestys ja volatiliteetti
- Rahastoyhtiön luotettavuus ja läpinäkyvyys
Morningstar-luokitus on yksi työkaluista rahastojen vertailussa. Se vertaa rahastoja samankaltaisiin rahastoihin ja antaa tähtiluokituksen yhdestä viiteen. Luokitus perustuu riskikorjattuun historialliseen tuottoon.
Rahaston valinnassa huomioitavat dokumentit:
- Avaintietoesite (KIID)
- Rahaston säännöt
- Vuosikertomukset
- Kuukausikatsaukset
Vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota myös rahaston sijoitusprosessin läpinäkyvyyteen ja rahastoyhtiön viestintään. Hyvä rahasto tarjoaa selkeää ja säännöllistä raportointia sijoittajille.
Rahastosijoittamisen riskit ja niiden hallinta
Rahastosijoittamiseen liittyy erilaisia riskejä, mutta niitä voi hallita tehokkaasti oikeilla toimenpiteillä. Tutustutaan nyt keskeisimpiin riskeihin ja keinoihin niiden minimoimiseksi.
Keskeiset rahastosijoittamisen riskit:
- Markkinariski
- Valuuttariski
- Likviditeettiriski
- Vastapuoliriski
Markkinariski on rahastosijoittamisen perusriski, joka tarkoittaa markkinoiden yleisestä kehityksestä johtuvaa arvonvaihtelua. Tätä riskiä voit pienentää hajauttamalla sijoituksiasi eri markkinoille ja omaisuusluokkiin.
Riskien tunnistaminen
- Volatiliteetin seuranta
- Beta-kertoimen tarkkailu
- Markkinatrendien analysointi
Riskien hallinta
- Ajallinen hajauttaminen
- Sijoituskohteiden monipuolisuus
- Säännöllinen seuranta
Valuuttariski koskee erityisesti kansainvälisiä rahastoja. Aivan kuten autovakuutuksissa riskien kartoitus on tärkeää, myös rahastosijoittamisessa valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi tuottoon.
Riskienhallintastrategia:
1. Määritä oma riskinsietokykysi
2. Valitse sopiva rahastoyhdistelmä
3. Seuraa sijoituksiasi säännöllisesti
4. Reagoi markkinamuutoksiin maltillisesti
Likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa rahasto-osuuksien muuttaminen rahaksi vaikeutuu. Tämä riski on pienempi suurissa ja tunnetuissa rahastoissa, joilla käydään aktiivisesti kauppaa.
Tehokkaat riskienhallintakeinot:
- Rahastojen huolellinen valinta
- Sijoitusten hajauttaminen eri rahastoihin
- Säännöllinen kuukausisäästäminen
- Pitkäjänteinen sijoitusstrategia
Vastapuoliriski liittyy rahastoyhtiön tai sen käyttämien palveluntarjoajien toimintaan. Tätä riskiä voit minimoida valitsemalla tunnetun ja vakavaraisen rahastoyhtiön.
Riskienhallinnassa keskeistä on ymmärtää oma riskinsietokyky ja valita sen mukaiset rahastot. Vältä ylireagointia markkinaheilahteluihin ja pidä kiinni pitkän aikavälin suunnitelmastasi.
Rahastojen verotus pähkinänkuoressa
Rahastosijoittamisen verotus on suoraviivaista. Maksat veroa vain silloin, kun saat tuottoa - joko myyntivoittoina tai rahaston maksamina tuotto-osuuksina.
Verotuksen pääkohdat:
- Myyntivoitot verotetaan pääomatuloina (30% tai 34%)
- Tuotto-osuudet ovat vuosittain verotettavaa pääomatuloa
- Kasvuosuuksissa verotus tapahtuu vasta myynnin yhteydessä
Rahastojen vaihto saman rahastoyhtiön sisällä katsotaan verotuksessa myynniksi. Tämä kannattaa huomioida salkkua tasapainottaessa.
Kasvuosuudet
- Tuotto lisätään pääomaan
- Verotus vasta myynnissä
- Korkoa korolle -efekti
Tuotto-osuudet
- Vuosittainen tuotonjako
- Verotus vuosittain
- Sopii säännöllistä tuloa hakevalle
Aivan kuten yritysrahoituksessa, myös rahastosijoittamisessa verosuunnittelu on tärkeä osa kokonaisuutta. Tappiot voit vähentää myyntivoitoista saman vuoden aikana tai seuraavan viiden vuoden kuluessa.
Vinkki: Harkitse kasvuosuuksia, jos et tarvitse säännöllistä tuottoa. Näin verotus siirtyy tulevaisuuteen ja pääoma kasvaa tehokkaammin.
Yhteenveto ja pääpointit
Rahastosijoittaminen tarjoaa sinulle helpon tavan päästä mukaan sijoitusmarkkinoille. Pääset alkuun pienelläkin summalla ja saat samalla ammattilaisten osaamisen käyttöösi. Säännöllinen kuukausisäästäminen rahastoihin on erinomainen tapa kartuttaa varallisuutta pitkällä aikavälillä.
Plussat
- Helppo aloittaa pienellä summalla
- Automaattinen hajautus
- Ammattilaisten hoitama sijoitussalkku
- Hyvä likviditeetti
Miinukset
- Hallinnointipalkkiot syövät tuottoa
- Ei mahdollisuutta vaikuttaa yksittäisiin sijoituskohteisiin
- Rahastojen kulut voivat olla vaikeasti hahmotettavia
Eri rahastotyypit vertailussa
Rahastosijoittaminen on monelle ensimmäinen askel sijoitusmaailmaan. Se tarjoaa helpon tavan päästä mukaan markkinoille ja hajauttaa sijoituksia tehokkaasti. Rahastojen kautta pääset sijoittamaan ammattimaisesti hoidettuihin salkkuihin pienelläkin summalla.| Rahastotyyppi | Riskitaso | Sopiva sijoitusaika | Tyypilliset sijoituskohteet |
|---|---|---|---|
| Korkorahastot | Matala | 1-3 vuotta | Valtionlainat, yrityslainat |
| Yhdistelmärahastot | Keskitaso | 3-5 vuotta | Osakkeet ja korkosijoitukset |
| Osakerahastot | Korkea | Yli 5 vuotta | Pörssiyhtiöiden osakkeet |
| ETF-rahastot | Vaihtelee | Vaihtelee | Indeksit, raaka-aineet, valuutat |
| Erikoisrahastot | Erittäin korkea | Yli 7 vuotta | Kiinteistöt, raaka-aineet |
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on tracking error ja miten se vaikuttaa rahaston tuottoon?
Tracking error kertoo, kuinka paljon rahaston tuotto poikkeaa vertailuindeksistä - mitä pienempi luku, sitä tarkemmin rahasto seuraa indeksiään. Aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla tracking error on tyypillisesti suurempi kuin indeksirahastoilla, mikä voi johtaa sekä parempaan että heikompaan tuottoon suhteessa vertailuindeksiin.
Milloin kannattaa valita kasvuosuus tuotto-osuuden sijaan?
Kasvuosuus on paras valinta pitkäaikaiseen sijoittamiseen, sillä tuotot sijoitetaan automaattisesti takaisin rahastoon kasvattamaan pääomaa korkoa korolle -efektin avulla. Rahasto-osuuksien tuotto-osuudet sopivat paremmin sijoittajille, jotka haluavat säännöllistä kassavirtaa sijoituksistaan.
Miten rahaston active share -luku vaikuttaa sijoituspäätökseen?
Active share -luku kertoo, kuinka paljon aktiivinen rahasto poikkeaa vertailuindeksistään - mitä korkeampi luku, sitä itsenäisempää salkunhoito on. Korkea active share antaa rahastolle paremmat mahdollisuudet ylittää vertailuindeksin tuotto, mutta samalla se kasvattaa myös riskiä heikommasta tuotosta.
Mikä on Sharpen luku ja mitä se kertoo rahastosta?
Sharpen luku mittaa rahaston riskikorjattua tuottoa suhteuttamalla ylituoton volatiliteettiin. Mitä korkeampi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa ottamaansa riskiin.
Miten rahaston TER-luku lasketaan ja mitä se sisältää?
TER-luku eli Total Expense Ratio lasketaan jakamalla rahaston vuotuiset juoksevat kulut rahaston keskimääräisellä pääomalla. Siihen sisältyvät hallinnointipalkkio sekä muut rahaston toimintaan liittyvät säännölliset kulut, kuten säilytyspalkkiot ja kirjanpitokulut.
Milloin indeksirahasto on parempi valinta kuin aktiivinen rahasto?
Indeksirahasto on usein parempi valinta pitkäaikaiseen sijoittamiseen sen edullisemman kulurakenteen ansiosta. Siinä missä aktiivinen rahasto veloittaa korkeampia hallinnointipalkkioita salkunhoitajan tekemästä työstä, indeksirahasto seuraa passiivisesti markkinaindeksiä, mikä pitää kulut matalampina ja tuotot usein parempina pitkällä aikavälillä.
