Sijoitusrahastojen tuottovertailu – Löydä tuottavin rahasto sijoituksillesi
Sijoitusrahastojen tuottovertailu
Sijoitusrahastojen tuottovertailu auttaa sinua löytämään parhaat sijoituskohteet omiin tarpeisiisi. Vertailussa pääset tutkimaan eri rahastojen menestystä ja valitsemaan omaan strategiaasi sopivimmat vaihtoehdot.
Tuottovertailun perusteet:
- Rahastojen keskinäinen vertailu
- Vertailu suhteessa markkinoiden yleiseen kehitykseen
- Tuottojen tarkastelu eri ajanjaksoilla
Rahastojen tuottovertailussa tärkeintä on johdonmukaisuus – vertaa keskenään vain samankaltaisia rahastoja. Esimerkiksi osakerahastojen vertaaminen korkorahastoihin ei anna realistista kuvaa niiden todellisesta menestyksestä.
Tuottovertailua tehdessäsi kiinnitä huomiota erityisesti siihen, miten rahasto on menestynyt suhteessa omaan sijoitusstrategiaansa ja markkinoiden yleiseen kehitykseen. Näin saat paremman käsityksen rahaston todellisesta suorituskyvystä.
Lyhyen aikavälin vertailu
Antaa tietoa rahaston nykyisestä suorituskyvystä ja markkinatilanteesta
Pitkän aikavälin vertailu
Kertoo rahaston kyvystä tuottaa arvoa kestävästi eri markkinatilanteissa
Sijoitusrahastojen tuottovertailu kannattaa tehdä säännöllisesti, jotta pysyt kartalla sijoitustesi kehityksestä. Vertailun avulla voit myös tunnistaa ne rahastot, jotka eivät vastaa odotuksiasi ja tehdä tarvittavia muutoksia salkkusi sisältöön.
Tuottovertailun keskeiset mittarit ja tunnusluvut
Sijoitusrahastojen tuottovertailussa käytetään useita keskeisiä mittareita, jotka auttavat hahmottamaan rahastojen todellista suorituskykyä. Nämä tunnusluvut tarjoavat objektiivisen pohjan vertailulle.
Tärkeimmät tuottomittarit
- Sharpen luku – kertoo riskikorjatusta tuotosta
- Tracking error – mittaa rahaston poikkeamaa vertailuindeksistä
- Information ratio – kuvaa salkunhoitajan aktiivisen sijoitustoiminnan tehokkuutta
- Beta-kerroin – osoittaa rahaston markkinaherkkyyttä
Sharpen luku on yksi käytetyimmistä mittareista. Se kertoo, kuinka paljon ylimääräistä tuottoa rahasto on tuottanut suhteessa riskittömään korkoon otettua riskiä vastaan. Mitä korkeampi Sharpen luku, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Alfan merkitys
Alfa mittaa rahaston ylituottoa suhteessa markkinoiden yleiseen kehitykseen. Positiivinen alfa tarkoittaa, että rahasto on tuottanut vertailuindeksiään paremmin.
Jensenin alfa
Tämä tunnusluku huomioi myös rahaston riskin ja vertaa tuottoa teoreettiseen tuotto-odotukseen.
Tracking error on erityisen hyödyllinen aktiivisesti hoidettujen rahastojen arvioinnissa. Korkea tracking error viittaa siihen, että rahaston tuotto poikkeaa merkittävästi vertailuindeksistä, mikä voi tarkoittaa joko parempaa tai heikompaa suoriutumista.
Information ratio puolestaan yhdistää tracking errorin ja ylituoton. Se kertoo, kuinka paljon rahasto on tuottanut ylimääräistä tuottoa suhteessa otettuun aktiiviseen riskiin. Tämä mittari on erityisen hyödyllinen aktiivisesti hoidettujen rahastojen vertailussa.
Muista: Yksittäiset tunnusluvut eivät kerro koko totuutta. Tarkastele aina useita mittareita rinnakkain saadaksesi kattavan kuvan rahaston suorituskyvystä.
Rahastojen vertailuindeksit ja niiden merkitys
Vertailuindeksi toimii rahaston suorituskyvyn mittarina, ikään kuin maalitauluna, johon rahaston menestystä peilataan. Se kuvastaa sitä markkinaa tai sijoituskohteiden joukkoa, johon rahasto sijoittaa varojaan.
Yleisimmät vertailuindeksit rahastotyypeittäin:
- Suomalaiset osakerahastot – OMX Helsinki Cap
- Eurooppalaiset osakerahastot – MSCI Europe
- Globaalit osakerahastot – MSCI World
- Korkorahastot – Bloomberg Barclays -indeksit
Aktiivisesti hoidetut rahastot pyrkivät voittamaan vertailuindeksinsä, kun taas passiiviset indeksirahastot seuraavat sitä mahdollisimman tarkasti. Tämä ero heijastuu suoraan myös sijoitusrahastojen tuottovertailuun.
Aktiivinen poikkeama
Kertoo, kuinka paljon rahaston sijoitukset eroavat vertailuindeksistä. Suurempi poikkeama voi tarkoittaa sekä parempaa että heikompaa tuottoa.
Indeksin seuraaminen
Passiivisissa rahastoissa tavoitteena on minimoida poikkeama vertailuindeksistä, jolloin myös rahaston riskit pysyvät hallinnassa samoin kuin lainan takauksessa.
Vertailuindeksin valinta vaikuttaa merkittävästi siihen, miten rahaston menestystä arvioidaan. Oikein valittu indeksi heijastaa rahaston todellista sijoitusstrategiaa ja markkinaa, johon se sijoittaa.
Huomioitavaa vertailuindekseissä:
- Indeksin tulee vastata rahaston sijoituspolitiikkaa
- Vertailuindeksin on oltava julkinen ja läpinäkyvä
- Indeksin laskentaperusteiden tulee olla selkeät
- Huomioi osinkojen käsittely (tuotto- vai hintaindeksi)
Vertailuindeksin avulla voit arvioida, onko rahastonhoitaja onnistunut tuottamaan lisäarvoa aktiivisella salkunhoidolla vai olisiko sama tuotto saavutettu edullisemmalla indeksisijoittamisella.
Historiallisen tuoton analysointi eri aikajänteillä
Rahastojen historiallisen tuoton tarkastelu eri aikajänteillä antaa kattavan kuvan sijoituksen suorituskyvystä. Tuottohistorian analysointi auttaa hahmottamaan, miten rahasto on menestynyt erilaisissa markkinatilanteissa.
Lyhyt aikaväli (1-3 vuotta)
Kuvastaa rahaston nykyistä suuntaa ja salkunhoitajan viimeaikaista menestystä
Pitkä aikaväli (5-10 vuotta)
Näyttää rahaston kyvyn selviytyä markkinasykleistä ja tuottaa arvoa pitkäjänteisesti
Sijoitusrahastojen tuottovertailu eri ajanjaksoilla paljastaa mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi rahasto, joka näyttää erinomaiselta yhden vuoden tarkastelujaksolla, saattaa paljastua keskinkertaiseksi pidemmällä aikavälillä.
Analysoitavat ajanjaksot:
- Vuoden tuotto – viimeaikainen menestys
- 3 vuoden tuotto – keskipitkän aikavälin suorituskyky
- 5 vuoden tuotto – koko markkinasyklin kattava näkymä
- 10 vuoden tuotto – pitkän aikavälin kestävyys
Markkinoiden nousu- ja laskukaudet vaikuttavat merkittävästi rahastojen tuottokehitykseen. Samoin kuin lainojen kilpailuttaminen kannattaa tehdä huolella, myös rahastojen historiallista kehitystä tulee tarkastella systemaattisesti eri ajanjaksoilta.
Tärkeä huomio: Rahaston ikä vaikuttaa saatavilla olevan historiallisen datan määrään. Uusilla rahastoilla ei ole pitkän aikavälin tuottohistoriaa analysoitavaksi.
Tuottohistorian analysoinnissa on hyödyllistä tarkastella myös tuoton tasaisuutta. Tasainen tuottokehitys kertoo usein vakaasta sijoitusstrategiasta ja tehokkaasta riskienhallinnasta.
Volatiliteetti ja riski tuottovertailussa
Volatiliteetti kertoo rahaston arvon heilahtelusta ja toimii keskeisenä riskimittarina sijoitusrahastojen tuottovertailussa. Mitä korkeampi volatiliteetti, sitä voimakkaammin rahaston arvo heilahtelee ylös ja alas.
Matala volatiliteetti
Tyypillisesti korkorahastoissa ja yhdistelmärahastoissa – arvonheilahtelut maltillisempia
Korkea volatiliteetti
Yleistä osakerahastoissa ja kehittyvien markkinoiden rahastoissa – suuremmat arvonvaihtelut
Sijoitusrahastojen tuottovertailussa volatiliteetti auttaa suhteuttamaan tuottoja otettuun riskiin. Korkea tuotto yhdistettynä matalaan volatiliteettiin on usein merkki tehokkaasta salkunhoidosta.
Riskikorjatut tuottomittarit:
- Treynor-luku – mittaa ylituottoa markkinariskiä kohden
- Sortino-luku – huomioi vain negatiivisen volatiliteetin
- Calmar-luku – suhteuttaa tuoton maksimitappioon
Value at Risk (VaR) on toinen tärkeä riskimittari, joka kertoo suurimman mahdollisen tappion tietyllä todennäköisyydellä. Tämä auttaa hahmottamaan rahaston riskiprofiilia konkreettisemmin.
Käytännön esimerkki: Jos rahaston vuosituotto on 10% ja volatiliteetti 15%, tarkoittaa tämä, että noin kahtena kolmesta vuodesta tuotto osuu välille -5% ja +25%.
Downside-riski mittaa erityisesti tappioiden todennäköisyyttä ja suuruutta. Tämä on erityisen hyödyllinen mittari, sillä useimmat sijoittajat ovat enemmän huolissaan tappioista kuin tuottojen vaihtelusta ylöspäin.
Markkinastressin aikana rahastojen väliset korrelaatiot tyypillisesti kasvavat, mikä korostaa hajautuksen merkitystä. Samoin kuin yritysrahoituksessa riskien hallinta on keskeistä, myös rahastosijoittamisessa riskien ymmärtäminen on avainasemassa.
Rahastojen kulujen vaikutus kokonaistuottoon
Sijoitusrahastojen tuottovertailussa kulut näyttelevät merkittävää roolia. Pienetkin erot kuluissa voivat korkoa korolle -ilmiön myötä kasvaa huomattaviksi pidemmällä aikavälillä.
Tyypilliset rahastokulut:
- Hallinnointipalkkio (0,1-3% vuodessa)
- Merkintäpalkkio (0-5%)
- Lunastuspalkkio (0-2%)
- Säilytyspalkkio (0,1-0,3%)
Aktiiviset rahastot
Korkeammat kulut johtuen aktiivisesta salkunhoidosta ja analyysityöstä
Passiiviset rahastot
Matalammat kulut indeksien seuraamisen vuoksi
Juoksevat kulut (TER, Total Expense Ratio) kertovat rahaston vuotuiset kokonaiskulut. Tämä tunnusluku on erityisen hyödyllinen rahastojen keskinäisessä vertailussa, sillä se sisältää kaikki säännölliset kulut.
Esimerkki kulujen vaikutuksesta:
10 000 euron sijoitus, vuosituotto 7%
0,5% kulut: Arvo 10 vuoden päästä 19 072€
2,0% kulut: Arvo 10 vuoden päästä 16 289€
Ero: 2 783€
Kaupankäyntikulut voivat myös syödä merkittävän osan tuotoista. Aktiivisesti hoidettu rahasto, joka käy paljon kauppaa, kerryttää enemmän välityspalkkioita kuin passiivisempi rahasto.
Tuottosidonnainen palkkio on erityistapaus, joka voi merkittävästi vaikuttaa kokonaistuottoon. Se peritään vain, kun rahasto ylittää ennalta määritellyn vertailuindeksin tuoton.
Eri rahastoluokkien tuottokehityksen vertailu
Eri rahastoluokkien välillä on merkittäviä eroja tuottokehityksessä. Osakerahastot tarjoavat tyypillisesti korkeimmat tuotot pitkällä aikavälillä, kun taas korkorahastot painottavat vakaampaa kehitystä.
Osakerahastot
Keskimääräinen vuosituotto 7-10%
Korkein tuottopotentiaali
Suurin arvonvaihtelu
Korkorahastot
Keskimääräinen vuosituotto 2-5%
Maltillisempi tuotto
Pienempi volatiliteetti
Yhdistelmärahastot asettuvat näiden väliin, tarjoten tasapainoisemman vaihtoehdon. Niiden tuottokehitys riippuu osake- ja korkosijoitusten painotuksesta.
Rahastoluokkien tyypilliset ominaisuudet:
- Erikoisrahastot: Vaihteleva tuottokehitys strategian mukaan
- Kiinteistörahastot: Tasainen kassavirta, inflaatiosuoja
- Indeksirahastot: Markkinoiden keskimääräinen tuotto pienillä kuluilla
Maantieteellinen hajautus vaikuttaa merkittävästi tuottokehitykseen. Kehittyvien markkinoiden rahastot tarjoavat korkeampaa tuottopotentiaalia, mutta myös suurempaa riskiä, aivan kuten pikalainojen vertailussa riskitasot vaihtelevat merkittävästi.
Huomioitavaa: Toimialakohtaiset rahastot voivat tarjota korkeita tuottoja, mutta niiden kehitys on vahvasti sidoksissa kyseisen sektorin suhdanteisiin.
Rahastoluokkien tuottokehityksessä näkyy selvästi markkinasyklien vaikutus. Nousumarkkinoilla osakerahastot menestyvät parhaiten, kun taas laskumarkkinoilla korkorahastot tarjoavat suojaa.
Kasvurahastot
Tuotto uudelleensijoitetaan
Parempi pitkän aikavälin tuottopotentiaali
Tuottorahastot
Säännöllinen tulovirta
Vakaampi arvonkehitys
ESG-rahastot ovat osoittaneet, että vastuullisuus ja hyvä tuotto voivat kulkea käsi kädessä. Näiden rahastojen tuottokehitys on ollut monissa tapauksissa verrattavissa perinteisiin rahastoihin.
Morningstar-rating ja muut vertailutyökalut
Morningstar-rating on yksi arvostetuimmista rahastojen vertailutyökaluista. Se luokittelee rahastot yhdestä viiteen tähteen perustuen riskikorjattuun historialliseen tuottoon. Tämä helppokäyttöinen järjestelmä auttaa sijoittajia sijoitusrahastojen tuottovertailussa.
Morningstar-luokituksen perusteet:
- 5 tähteä: Parhaat 10% rahastoista
- 4 tähteä: Seuraavat 22,5%
- 3 tähteä: Keskimmäiset 35%
- 2 tähteä: Seuraavat 22,5%
- 1 tähti: Heikoimmat 10%
Vertailutyökalut ottavat huomioon useita eri tekijöitä. Morningstar analysoi rahastoja kolmen, viiden ja kymmenen vuoden jaksoilla, painottaen pidempää aikaväliä.
Kvantitatiiviset mittarit
Tuotto, riski, kulut ja volatiliteetti muodostavat analyysin perustan
Kvalitatiiviset tekijät
Salkunhoitajan kokemus, sijoitusstrategia ja prosessit täydentävät arviota
Muita merkittäviä vertailutyökaluja ovat Lipper Ratings ja FE Crown Ratings. Nämä tarjoavat vaihtoehtoisia näkökulmia rahastojen arviointiin ja täydentävät Morningstar-luokitusta.
Vertailutyökalujen edut:
- Standardoitu vertailumenetelmä
- Puolueeton arviointi
- Säännöllinen päivitys
- Laaja tietokanta
Vertailutyökalut tarjoavat myös yksityiskohtaista analyysiä rahaston sijoitustyylistä ja omaisuusluokkajakaumasta. Tämä auttaa ymmärtämään, miten rahasto sopii omaan sijoitusstrategiaan.
Huomioitavaa vertailutyökaluissa: Luokitukset perustuvat historialliseen dataan eivätkä takaa tulevaa menestystä. Ne toimivat parhaiten yhtenä osana laajempaa analyysiä.
Digitaaliset vertailupalvelut ovat tehneet rahastovertailusta entistä helpompaa. Ne tarjoavat reaaliaikaista dataa ja monipuolisia visualisointityökaluja sijoittajien päätöksenteon tueksi.
Tuottovertailun sudenkuopat sijoituspäätöksissä
Sijoitusrahastojen tuottovertailu voi johtaa harhaan, jos vertailua ei tehdä oikein. Yleisimmät virheet liittyvät liian lyhyen aikavälin tarkasteluun ja epäsopivien rahastojen vertailuun keskenään.
Tyypillisimmät vertailuvirheet:
- Eri omaisuusluokkien rahastojen suora vertailu
- Tuottohistorian ylipainotus päätöksenteossa
- Kulujen vaikutuksen aliarviointi
- Markkinatilanteen huomiotta jättäminen
Menneisyys ei ole tae tulevasta, mutta silti monet sijoittajat perustavat päätöksensä liiaksi historiallisiin tuottoihin. Tämä voi johtaa ”voittajarahastojen jahtaamiseen”, mikä usein heikentää pitkän aikavälin tuottoja.
Yleinen virhe
Vertaillaan vain parhaiten tuottaneita rahastoja, unohtaen riski ja markkinatilanne
Oikea lähestymistapa
Huomioidaan rahaston strategia, riski ja sopivuus omiin tavoitteisiin
Yksi merkittävä sudenkuoppa on niin kutsuttu selviytyjäharha. Markkinoilta poistuneet rahastot jäävät pois vertailuista, mikä voi antaa liian optimistisen kuvan rahastosijoittamisen tuotoista.
Muista vertailussa:
- Vertaa rahastoja saman kategorian sisällä
- Tarkastele useita aikavälejä
- Huomioi rahastojen eri osuussarjat
- Tarkista vertailuindeksin sopivuus
Vertailuindeksien valinta voi myös johtaa harhaan. Aktiivisesti hoidettu rahasto saattaa käyttää vertailuindeksiä, joka ei täysin vastaa sen todellista sijoitusstrategiaa. Tämä voi vääristää tuottovertailua merkittävästi.
Sijoittajat sortuvat usein myös vertailemaan pankkien palvelumaksuja tarkemmin kuin rahastojen kuluja, vaikka rahastojen kuluilla on usein suurempi vaikutus kokonaistuottoon pitkällä aikavälillä.
Vältä nämä virheet:
- Liian lyhyen aikavälin tuottojen ylikorostaminen
- Riskikorjattujen tuottojen sivuuttaminen
- Markkinasyklien vaikutuksen unohtaminen
- Rahaston koon vaikutuksen aliarviointi
Tuottovertailun tekeminen vaatii systemaattista lähestymistapaa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä markkinoiden toiminnasta. Vain näin voit välttää yleisimmät sudenkuopat ja tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä.
Tulevaisuuden tuotto-odotukset vertailun tukena
Sijoitusrahastojen tuottovertailussa tulevaisuuden tuotto-odotukset tarjoavat tärkeän lisänäkökulman historiallisten lukujen rinnalle. Ne auttavat hahmottamaan rahaston potentiaalia tulevilla markkinoilla.
Makrotalouden vaikutus
Talouskasvu, korkotaso ja inflaatio muokkaavat tulevaisuuden tuotto-odotuksia merkittävästi
Toimialakohtaiset trendit
Digitalisaatio, vihreä siirtymä ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat eri sektoreiden kasvunäkymiin
Tulevaisuuden tuotto-odotuksia arvioitaessa on tärkeää huomioida rahaston sijoitusstrategian sopivuus vallitseviin markkinatrendeihin. Esimerkiksi kasvuyhtiöihin keskittyvät rahastot voivat hyötyä teknologisesta kehityksestä.
Tuotto-odotuksiin vaikuttavat tekijät:
- Markkinoiden arvostustasot
- Innovaatiot ja teknologinen kehitys
- Geopoliittiset muutokset
- Ympäristö- ja ilmastotekijät
Sijoitusrahastojen tuottovertailussa kannattaa tarkastella rahastonhoitajan näkemyksiä tulevista markkinakehityksistä. Nämä analyysit perustuvat usein perusteelliseen markkinatutkimukseen ja voivat tarjota arvokkaita oivalluksia.
Huomioitavaa: Tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat aina arvioita, ja niihin liittyy epävarmuutta. Ne toimivat parhaiten täydentävänä työkaluna muun analyysin ohessa.
Rahastojen tulevaisuudennäkymien arvioinnissa keskeistä on myös ymmärtää, miten hyvin rahasto pystyy mukautumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Joustavat sijoitusstrategiat voivat tarjota parempia mahdollisuuksia hyödyntää uusia tilaisuuksia.
Yhteenveto ja pääpointit
Sijoitusrahastojen tuottovertailu on keskeinen työkalu sijoituspäätösten tekemisessä. Vertailemalla erilaisten rahastojen historiallisia tuottoja, kuluja ja riskitasoja voit löytää omiin tavoitteisiisi sopivimmat vaihtoehdot. Muista kuitenkin, että historiallinen tuotto ei takaa tulevia tuottoja.
Tuottovertailun ohella on tärkeää huomioida rahastojen kokonaiskulut ja sijoitusstrategia. Aktiivisesti hoidettujen rahastojen korkeammat kulut syövät tuottoja, mutta voivat tarjota mahdollisuuden markkinoita parempaan tuottoon.
Plussat
- Auttaa löytämään parhaat sijoituskohteet
- Helpottaa kulujen vertailua
- Mahdollistaa riskitason arvioinnin
- Tukee pitkäjänteistä sijoitusstrategiaa
Miinukset
- Historiallinen tuotto ei takaa tulevaa
- Vertailu voi olla haastavaa aloittelijalle
- Rahastojen erilaiset strategiat vaikeuttavat suoraa vertailua
Rahastojen tuotot, riskit ja kulut vertailussa
Sijoitusrahastojen vertailu auttaa sinua löytämään omiin tavoitteisiisi sopivimman vaihtoehdon. Rahastosijoittaminen on suosittu tapa kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä, ja erilaisia rahastovaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti rahaston riskitasoon, kuluihin ja historialliseen tuottokehitykseen.| Rahastotyyppi | Tyypillinen vuosituotto (%) | Riskitaso | Suositeltu sijoitusaika | Hallinnointipalkkio (%/v) |
|---|---|---|---|---|
| Korkorahastot (lyhyt) | 1-3 | Matala | 1-2 vuotta | 0,3-0,8 |
| Korkorahastot (pitkä) | 2-4 | Keskimatala | 2-4 vuotta | 0,5-1,0 |
| Yhdistelmärahastot | 4-7 | Keskitaso | 3-5 vuotta | 1,0-1,5 |
| Osakerahastot | 7-10 | Korkea | 5+ vuotta | 1,2-2,0 |
| Erikoisrahastot | 5-15 | Erittäin korkea | 7+ vuotta | 1,5-3,0 |
Usein kysytyt kysymykset
Miten Sharpen luku ja volatiliteetti eroavat rahastojen riskikorjatun tuoton mittaamisessa?
Volatiliteetti mittaa rahaston arvon heilahtelua eli kokonaisriskiä, kun taas Sharpen luku suhteuttaa riskikorjatun tuoton riskittömään korkoon. Sharpen luku kertoo, kuinka paljon ylimääräistä tuottoa rahasto on tuottanut suhteessa otettuun riskiin.
Miksi aktiivinen poikkeama (tracking error) on tärkeä mittari rahastojen vertailussa?
Aktiivinen poikkeama eli tracking error kertoo, kuinka paljon rahaston tuotto poikkeaa vertailuindeksistä – mitä suurempi luku, sitä aktiivisemmin rahasto pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä. Tämä auttaa sijoittajaa arvioimaan, maksaako hän aidosti aktiivisesta salkunhoidosta vai piiloindeksoinnista.
Kuinka rahaston TER-luku vaikuttaa pitkän aikavälin tuottokehitykseen?
TER-luku eli rahaston juoksevat kulut vähentävät suoraan sijoituksesi tuottoa joka vuosi, joten pitkän aikavälin tuotto heikkenee merkittävästi korkeampien kulujen myötä – esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikön ero TER-luvussa voi 20 vuoden aikana pienentää tuottoa jopa kymmenillä tuhansilla euroilla suuremmissa sijoituksissa.
Miten Morningstar-luokituksen tähtiluokitus heijastaa rahaston todellista suorituskykyä?
Morningstar-luokitus vertaa rahaston historiallista suorituskykyä saman kategorian muihin rahastoihin, missä viiden tähden rahastot edustavat parhaiten menestynyttä 10 prosenttia. Tähtiluokitus perustuu riskikorjattuihin historiallisiin tuottoihin, mutta se ei ennusta tulevaa menestystä.
Millä tavoin rahaston beta-kerroin auttaa vertailemaan eri rahastoja keskenään?
Beta-kerroin mittaa rahaston herkkyyttä suhteessa markkinoiden yleiseen kehitykseen, mikä tekee rahastovertailusta helpompaa markkinariskin näkökulmasta. Korkeampi beta-kerroin kertoo voimakkaammista arvonvaihteluista suhteessa markkinoihin, kun taas matalampi beta viittaa vakaampaan kehitykseen.
Miksi information ratio on hyödyllinen mittari aktiivisesti hoidettujen rahastojen vertailussa?
Information ratio mittaa kuinka tehokkaasti aktiivinen salkunhoito tuottaa ylituottoa suhteessa otettuun riskiin, joten sen avulla voit vertailla rahastojen menestystä vertailuindeksiin nähden riskikorjattuna.